*herätyskello* -> Hauvat aamukierrokselle -> Töihin -> Töistä kotiin -> Hauvat lenkille -> Sapuskaa -> Reeneihin -> Hauvat iltakierrokselle -> Nukkumaan
Mutta elämähän on valintoja ja meillä valinta on osunut koiraurheiluun, ku soon niin kivaa ja mulla on niin hassut hauvat. Mut voi sutinen sentään, kun en tajunnut kinuta sitä ekaa shelttiä jo siinä vaiheessa, ku asui kotona ja elämässä ei ollutkaan muuta, kuin aikaa harrastuksille - Nyt tuppaa toi työ ärsyttävästi häiritsemään vapaa-aikaa :D Osaiskin ehkä jo tässä vaiheessa jotain, kun ois junnuna tahkonut menemään ja Mikkelissä tuo seuraan pääsy taitaa yhäkin olla vähän erilainen prosessi, kun täällä päiväkahviseudulla (siis niinq PK *tirsk*). Tietty nyt on auto, omat menot ja omat tulot, mutku joku on syönyt mun vapaa-ajan eikä ne välttämättä töissä ymmärtäis, että "tänään en ehdi tulla, ku pitää treenaa". Ehkä eläkkeellä sitten? :))
Maanantaina pistettiin pakettiin Jalmun alokastokokurssi ja kaiken kaikkiaan jäi tosi kivat fiilikset kurssista ja ennenkaikkea tuosta koirasta. Me ollaan menty valtavasti eteenpäin ja nyt pitäisikin sitten kesän aikana hioa asioita kuntoon. Esimerkiksi seuraaminen on vähän vino, joten se pitää oikaista ennenkuin aletaan mitään käännöksiä tahkota. Syykin siihen löytyy hihnan vähemmän karvaisesta päästä, kun sillä namikäden ranteen asennolla vaan on merkitystä. Jäävät liikkeet tarvitsee paljon toistoja, jotta niihin saadaan varmuutta ja nopeutta. Paikkamakuussa pärjää jo 3min, mutta selän kääntäminen tekee ilmeisesti toiselle jonkinasteista turvattomuutta, josta pitää ponkaista ylös. Mutta hyvällä pohjalla tämäkin, aikaa ja matkaa on jo onnistuttu pidentämään. Nämä jäävät nyt kesäksi erityisesti mietintämyssyyn ja syksyllä haetaan uudelleen EKK:n jatkokurssille. Ehkä se möllistartti sieltä saadaan vielä tämän vuoden puolella?
Ja sitten Nipsterin vuoro olla tulessa oli keskiviikkoiset ESS:n organisoimat agitreenipläjäykset. Natin kanssa huomaa tosi hyvin miten sen kanssa pitäisi tehdä paaaaljon enemmän perustyötä, kun vertaa esimerkiksi tuohon pilkkupoikaan, jonka kanssa on voinut suhdetta rakentaa ihan pienestä 142 grammaisesta olennosta alkaen (vrt. Nati meille muuttaessa 1v2kk ja paljon isompi ;)) . Java leikkii häiriön alla, sillä on taistelutahtoa, sen mielestä mammalla on parhaat jutut, kun taas Nati on paljon enemmän tuulella käyvä - nyt vielä erityisesti juoksuja tehdessä, mutta myös muuna aikana. Sen kanssa on paljon vaikeampi pitää virettä yllä, vaikka se tykkääkin tehdä ja mennä lujaa. Siitä huolimatta treenit meni tosi kivasti ja pikkumustasta pitää olla ylpeä :)
Tarjolla oli valssauskuvioita siksak -esteillä ja vielä putkeenlähetys lopussa, mikä tuntui alussa aika hankalalta kuivaharjoitellessa, mutta niin se hauva vaan meni, vaikka kaksijalkainen ei särmästi vielä osaakkaan kertoa mitä tehdään. Sen lisäksi otettiin pussiharkkaa, johon Nati on tutustunut kaksi kertaa aiemmin -> ei mitään ongelmaa nyttenkään, samalla vauhdilla ja draivilla se sinne paahtaa, kuin putkeenkin, vaikka aika matalalla pussia jo pidetään. Lopuksi vedettiin vielä 2 + 2 estettä, joiden välissä suunnanmuutos ja samalla ohjaajan pitäisi ohjata hauvaa huolellisesti seuraavalle + vaihtaa puolta. Nipperton on tosi hieno!
Torstaina lähdettiinkin värikkään shelttitiimin kanssa Haukilahden koirarannalle illaksi ja siitäkös nämä vesselit innostuikin. Paikalla oli Ramses, Piña & Zico ja Skillo + nämä nassikat, mikä herätti aika paljon huomiota myös muissa rannankäyttäjissä. Ei sillä, että meidän kakarat olisi huonosti käyttäytyneet, mutta tuollainen värisuorameeting on aina näyttävää touhua :) Ja Java sai jälleen spessukehut ja ihmettelyt, että onko se sheltti ja ompa upeanvärinen ja onko se harvinainen ja onko se sallittu väri. Senkin luonnonoikku Jalmiini niin ;) Kohta on puolet Espoon koiranomistajista valistettu, että sheltitkin voi olla bimerlejä ja toisen hihnan päässä on itseasiassa sen äiskä. Kivaahan se tosiaan vaan on, että Javaa tullaankin rapsuttelemaan ja hyväksi pikkumiehelle kaikki vieraiden ihaileva huomio. Nati veti sellaiset rantarallit kepujen perässä, että hyvin uitettua koiraa oli autoon tarjolla - kun Javakaan ei ajatuksesta rohkaistuneena mitenkään arkana jäänyt rannalle tollottamaan. Kesäisiä otoksia löytyy lisää täältä. Kiitos taas tytöt, aina kiva nähdä teitä *pienempi kuin kolme*.
Jos me vihdoin päästään perjantain raporttiin, niin tänään oli sitten aurinkoiset iltatreenit Javalla pentukurssin merkeissä. Tällä kerralla meno oli onneksi vähän rauhoittunut ja aiheena oli ohjaus ja vauhti suorittaessa. Pikkupilkkuhan on harjoitellut vaan jotain pientä ennen kurssia ja siihen nähden se on aivan loistava. Kolmen hypyn suora targetpalkalla ihan pässinlihaa, putkeenlähetys pässinlihaa. Vaikeus näin toisen kerran pentukurssilaiselle tuli, kun alettiin yhdistämään esteeltä vino lähestyminen putkeen ja siihen vielä hyppy. Ja siis korostan, että vaikeudethan ovat ihan sen kaksilahkeisen, koska koirathan osaavat kyllä - vieläkun ohjaaja osaisi kertoa, mitä se oikein haluaa. Tämä motoriikka-Miikka jää siis pohtimaan omia ohjaamissignaalejaan, jotta ei pistetä ihan pilkun päätä pyörälle, ku mamma jotain vinkuu siellä ja näyttä toista :D Saatiin me kyllä onnistuneitakin suorituksia näinkin haastavista kuvioista, joista Javalle iso käsi. Ja jotain me ilmeisesti tehtiin oikein, kun saatiin treenien päätteeksi tietää, että syksyn treeniryhmissä ois meidän parivaljakolle paikka vapaana ja kannattais hakea jäsenyyttä.
Mää niin tyksin mun hauvoista, ku noon niin hassuja *tähän laittaisin sydämen, mutku HTML tulkitsee sen koodivirheeks ni ei voi*. Ei mulla muuta, ku viikonloppua kohti ja taidan korkkasta yhden ansaitun perjantaisiiderin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi :)