Koirakavereita ja treenejä

Siinähän ne meidän jokaikisen postauksen kuulumiset oikeastaan tiivistettynä :D Nojuu, tällä kertaa ehdittiin sentäs piipahtaa jopa Mikkelissä asti, kun siitäkin jo jonninmoinen tovi. Ei meinannut karvapallerot lopettaa riehumista ollenkaan perjantai-iltana, kun oli ilmeisesti maailman eniten siisteintä taas saada trio kasaan. Lunalla oli ainakin ollut iso ikävä, kun toinen kovin pontevasti kävi mielistelemässä Natin ja sen jälkeen painileikit pystyyn Javan kanssa.

Dramatiikkaa mahtui myös viikonloppuun, kun sunnuntaina hilpaistiin jäälle reippailemaan ja upeassa auringonpaisteessa luonnollisesti aletaan haaveilemaan mahtavan lumisista joulukorttikuvista. No ei menny ihan niinkui Strömsössä tälläkään kertaa. Nati ilmeisesti siinä leikin tohinassa haukkaisi kieleensä, eikä se riehumista hillinnyt laisinkaan -päinvastoin. Olipa hienoa tehdä tuo havainto, kun kolme koiraa oli päällystetty jäätyneellä ketsupilla ja senkun vaan veri lentää, kun yks ravistaa päätään. No, mökillä sain sitten makkaran voimin houkuteltua koko lauman vetämään hetkeksi henkeä, joka näköjään auttoi ylimääräisiin reikiin. Hienosta kelistä huolimatta kuvasaalis oli laihanlainen, eikä etenkään noita horroraiheisia voi joulukorttiin tunkea, mutta heitetään nyt tähän muutama:

Nirppu pohtii

Crrrrasssshh!

Susi se on

Lurppa pistää ykkösilmeet kehiin ;)

Lentävä valkoinen

Nati sai mökillä Pompan niskaansa, ettei ala jäähyllä istuskellessaan palella. Siinä samalla tuli sitten kotimatkalla testattua mistä ne Pompat oikein on kotoisin, kun lauma viipotti menemään välillä vimmatusti painien. Ja hämmästyttävää kyllä, hyvin kesti Pomppa paikoillaan, vaikka kammottavia jalkalenkkejä niissä ei ole ollenkaan. Meiltä lähtee siis erityiset feispuukpeukut Pompalle ja niiden istuvuudelle. Nämähän tosiaan saivat "joululahjaksi" lämmintä päälle, kun rapina-Pomppia myytiin lompakkoystävälliseen 20e hintaan postikuluineen ja rapinat poistuivat pitämällä manttelia pakkasessa ja rutistelemalla viallisen kalvon rikki useaan kertaan. Java sai tyylikkään harmaan toppa-Pompan kokoa 45 ja Natille pistettiin iloisen punainen perus-Pomppa kokoa 41, jotka tosiaan sopivat varsin mallikkaasti niskaan niin hurjilla pakkasilla kuin treenien jälkeenkin lihaksia lämmittämään. Javan takissa piti kyllä tehdä pieni "poikakoiramodifikaatio" lyhentämällä vatsakappaletta, mutta se oli onneksi varsin yksinkertainen prosessi :)

Ohjatuissa treeneissä meillä onkin ollut muutamana viime kertana varsin kivan haastavia ratapätkiä, jossa kaksijalkainen on pistetty ihan tosissaan töihin.  Näin tälläkin kertaa, kun menulla oli välistäveto / takaakierto -ratapätkä. Sen radan jopa vielä muistaisin ja voisin piirtääkin, mutta eihän näille mäkkikoneille ole mitään rataohjelmia ja näin vuoden pimeimmän päivän kunniaksi laiskottaa sen verran, että ei jaksa hanuriaan millään raapia toisenkaan koneen ääreen. Joten piirrustellaan sitten myöhemmin :D Idea oli neljän esteen rivin suorittaminen osana rataa ensin välistävedolla ja toisella kierroksella takaakiertona, joka meille (tai no totuuden nimissä mulle) osoittautui vaikeammaksi. Välistävedot Java teki superupeasti ja takaakierroissakin kokoajan niinkuin sitä ohjattiin. Joku ei vaan aina ohjannut ihan vimpan päälle ja koira näytti paikoitellen isolta kysymysmerkiltä :D No, treeniä treeniä... Javan tekemisen meininki agikentillä on vaan jotain niin sulkkua, kun toinen jaksaa yrittää ja silti musta tuntuu, että se nauraa hekottelis mennessään, jos se vaan osais :)

Niinjoo ja terveystarkeissakin käytiin maanantaina. Ja jos jostain mamma on kovin iloinen, niin noista edellisen viestin näkymistä. Hyvältä näyttää ja sehän riittää mulle ja meidän harrastamiselle,  vaikka kennelliiton lottokone arpoo mitä arpoo :)