7.5.2011

nASTa cup

Perjantaina jouduttiin koirien kanssa lähtemään evakkoon kisastudion alta, kun asuntomme valtasi miehinen hunnilauma Suomen pelin tiimoilta. Tai olisihan tänne hyvin voinut soluttautua sekaan, mutku mää en oikein tuota lätkää siltikään fiilistele ja voi kiesus sitä huutoa minkä toi lauma saa aikaiseksi, kun on pelissä tilanne päällä. Onneksi oli upea keväinen sää ja sopivasti vielä perjantai-illaksi AST:n organisoima nASTa Cup epikset Puolarmaarissa Espoossa, joten ajattelin sitten roudata evakon sinne asti.

Se oli aika lentävä lähtö, kun töistätullessa ehdin nopeasti lusikoida naamariin jotain salaattia, pistää kamat kasaan ja vielä auttaa pikasiivouksessa vartissa. Hyvä, että oltiin ajoissa liikenteessä, koska Ramsekselta oli jäänyt rokotustodistus kotiin, niin ehdin sen hakea matkalla heidän kotontaan ja kiikuttaa pikapikaa miniluokassa starttaavalle koirakolle siinä samassa (Tästä muuten vinkki kaikille hajamielisille: ottakaa niistä rekkareista triljoona kopiota ja viljelkää niitä joka paikkaan; autoon, treenireppuun, nitojalla kisakirjan takakanteen. Mekin ollaan nimittäin tämä unohdus erään kerran koettu ja toiste ei jaksais edestakaisin ajaa ;)). Nati lähti myös mukaan kannustusjoukkoihin, koska en vaan voinut sitä äijäköörin kanssa jättää tänne kotiinkaan, kun ei sekään niin tosta lätkästä välitä. Kannustus olisi ollut ehkä liian kuuluvaa kentän laidalla, joten meidän suorituksen ajaksi Nippe sai mennä autoon.

Nämähän oli siis Jalmarin eka agilityrata mölleissä, mutta eipä tuon kanssa tarvi paljon moisista sivuseikoista huolehtia. Rata oli aika kiva yksinkertainen baana, jossa kuitenkin muutamat mietittävät käännökset. Lähinnä siis ehtiikö valssata vai voiko luottaa persjättöön. Rataantutustuessa pohdin molempia, mutta totesin loppupeleissä omistavani kaksi vasenta jalkaa ja ylimääräisen pyörähtely tekemisen tuoksinassa voi päätyä omiin koipiin sotkeutumiseen. Ja siinä välissä kun tehdään vielä yks kolmoistulppi, niin koira on ehtinyt jo toimia pitkän aikaa oman elämänsä ratamestarina.

Rata meni tosi kivasti heti alkuun tullutta puomin ohijuoksua lukuunottamatta! Siitä pitää ottaa kyllä syytä omille niskoille, koska käskytys oli myöhässä ja koirakin kyllä paahtoi siitä jotenkin hämmästyttävän reilusti ohi, vaikka kontaktit on sen lemppariesteitä. Viime lauantainkin treeneissä sain roudaa kaiken irtaimiston ylösmenokontaktin eteen, jotta Java olisi valinnut alittavan putken puomin sijaan. No, voi olla, että oli sille uudennäköinenkin kontakti ja hämmennys vallannut mielen. siitä eteenpäin me tehtiinkin sitten ihan suunnitelmien mukaan persjätöt ym. härpäkkeet ja tämä suoritus riitti siis 11 koirakon joukossa kolmanteen sijaan. Hieeeeeeno Java <3 Palkinnotkin oli ihan huimat, vaikka tosiaan kyseessä epiksien mölliluokan kolmossija: suklaalevy, Berran motivointipatukka ja 3-4kg Royalin ruokalahjakortti :O Nipa tykkää taas!

Sari ystävällisesti tuttavallisesti kuvasi meidän suorituksen, joten silvuplee vaan:


(Ohjaaja ainakin koittaa ottaa onkeensa tästäkin videosta, että tuon lähdön nykimisen voisi oikeesti jättää pois, koska ennen pitkää niitä riman tiputuksia alkaa tulla hauvan turhaan kiirehtiessä...)

Mösjöö Pilkku sai suurelta yleisöltä taas yllinkyllin ihailevia kommentteja illan aikana. Sen upea vappulook (sehän esittää Johnny Deppiä ihan sujuvasti) on huomattu ja yhä jonkinverran ihmetellään, et onks se sheltti. Samaa ilmeisesti ihmetteli Jaana Hartus Lahden KV:ssa tammikuussa, mut ehkä sillekin olis pitänu vaan sanoa, et on se ;) Ja ylävitoset Java olis halunnu heittää bimerle-aussipojan kanssa samantein! Ainakin kavereilla oli paljon yhteistä juttua jo aidan takaakin tosiaan ihaillessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)