13.5.2013

Ei kai tässä nyt mitään reenaamaan enää tartte?

Se on nyt niin todistettu elävästi. Kaksi viikkoa koira on ollut tekemättä tai edes ajattelematta aksaa, lähinnä vetänyt lonkkaa sohvalla ja rallia ulkona ja sitten me mennään ihan kylmiltään tempaisemaan parit agistartit sunnuntai-iltana. Ilman edes yhden yhtä lämmittelyestettä ja ekat ulkokisat. Pilkullinen huutaa hihnassaan kuin hinaaja, et RADALLLEEE JA MUUT POIS SIELTÄ NYT PERKELE ja mä jo pohdin, että kuinkahan hyvä idea tämä nyt oikein taas oli tuoda tuollainen raivopeto ihan julkiselle paikalle. Heti kun sille antaa jonkun käskyn, se tapittaa kiltisti istua, odottaa tai tokoilla, mutta jos ei ole mitään tekemistä, se kyllä kertoo vahvan mielipiteensä kenen siellä radalla pitäisi olla. 

Sama tapahtuu jokaikinen kerta kuin se pääsee radalle. Sillä häviää kaikki esteitä ja mammaa lukuunottamatta näköpiiristä ja se tuijottaa vaan Tehtävää silmät soikeana. Villipetoni pyöräytteli sitten kanssani yhteistyössä Viitasen D-kisasta tuloksen -8.17, 4,04m/s, 2./28. (meitä ei nolota hävitä Essolle ;) ja kaupan päälle vielä toinen SERT-A. Hups. Nyt on sitten kahdessa perättäisessä kisassa viidellä startilla tehty neljä nollaa, napattu kolme sertiä ja napattu sijat 1-4, kun edellinen nolla on voittonolla viime elokuulta. Sertitili on nyt siis Javan osalta täynnä ja odottelemme siis vaan, että saamme vikat ottaaa vastaan. Ja hyvänen aika, yksi sm-nolla lisää! Huhhuh mihin paikkaan, kun kaksi puuttuu enää.

Toinen agirata oli kanssa oikein hyvä, vaikka napsahti hyllyksi vitosesteellä. Se olikin nopealle koiralle erittäin paha paikka ja itsekin tein mogan ja hönkäisyn liian pitkään jäin saattamaan putkelle. En sitten ajoissa ehtinyt ohjaa vitoshyppyä, vaan otus nappasi sen väärältä puolelta. Upean voittonollan tehnyt Anu ja Budi vetikin tuon kuvion kilpajuoksun sijasta leijeröimällä puomin ja se olisikin pitänyt itsekin edes tajuta! Pitääkin tätä joskus kokeilla treeneissä. Noin muuten se hylly tuli hyvään paikkaan, koska nyt sain fokustettua kunnon puomin kontaktin tekemiseen. Ja 13-14 pyöräytin myös sisäkautta ja siinä olis kyllä otettu aika tiukasti sekuntteja muilta, kun monet joutui tekemään ulkokautta kiepin 14:sta.

Erittäin vapaa taiteellinen tulkinta D-kisasta

Kaikki varmaan huomaa, että tämän kohdalla keskityin todellakin vain olennaiseen
Ja mietin kyllä minkähän sortin kuningasajatuskin se taas oli, että "hei, hyvin ehdin käydä JAU:n kisoissa parit startit vetämässä koulutusohjaajakurssiviikonlopun päälle". FAIL! Koittakaa vaikka ottaa tästä huonosta esimerkistä opiksenne, että ei kannata. Niin oli takki tyhjä ja olo nuutunut, kun koko viikonlopun ollut kurssittelemassa aamusta iltaan. Ohjaaja oli ihan laama, joten kiitokset vaan koiralle hyvin hanskatuista radoista. Alkoi sitten vikan startin jälkeä hiipiä kuvioon jo migreenioireetkin, kun pukkasi auraa toiseen silmään ja alkoi raajoja puutua, joten ihan hyvä varoitus tietty jo itsessään lepää pikkasen enempi.

Viikonloppuna oli sitten tosiaan tuo agilityn koulutusohjaajakurssikin, jolle satuin mukaan pääsemään. Kurssia veti Johanna Würtrich ja olikin oikein leppoisa ja kiva kurssi. Välttämättä nyt anti ei niin maailmoja mullistavaa tässä vaihesssa, kun harrastustaustaa jo on jonninverran, mutta ehdottomasti näkisin annin siinä, että osaa sitten selkokielellä sanoa niitä asioita myös koulutettaville. Meinaa aina unohtua, että ne itsestäänselvyydetkin pitäisi sanoa ääneen. Tiistaina alkaakin sitten heti koulutukset, kun ulkokausi toi tullessaan myös Sarin kanssa jaetun ryhmän ja aloitan oikein todenteolla tutustumisen kilpailevien maksien mielenmaailmaan.

Jalmari sai nyt elämänsä ekan sertipurilaisen, kun piti itsensä myös ruokkia lähi-mäkkärillä (ja hei, oikea urheilija söi pelkän pihvin ja Snii -managerille jäi hatut ;)

Viikonlopun highlight! Kisoissa taasen bongattu ihanainen Elmo , joten tässäpä kukkaiskuva mallia isu ja poika <3

1 kommentti:

  1. Haa, varmaan parasta Javalle oli toi hamppari!! :)

    T. Katja

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)