8.12.2013

2-1

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin päättyy meidän kisavuosi 2013. Ollaan tehty ehkä eniten parhaimmat radat näinä kahtena päivänä ja siitä huolimatta kisakirjaan ei ole tarvinnut kynää tylsyttää. Virheet menee molempina päivinä 2-1 ohjaajan piikkiin. Ja se vähän jopa turhauttaa miten pienestä se on tuon koiran kanssa kiinni ja toisaalta taas on tämän lajin suola. Minähän en ole radalla tekemässä nollia, vaan  kehittymässä koirakkona ja jälkimmäiseen on onneksi niin paljon enemmän viivan päälle kuin se yksi pienen pieni moga.

Eilen Riihimäellä Anne Saviojalla oli aika kinkkiset radat, muttei mitään mistä ei oltais selvitty. Ekalla radalla koira otti alas yhden riman (!!!), tokalla hitusen aukesi rintamasuunta, jolla koira irtosi takaakierron sijasta väärälle esteelle ja vikalla olin sen askeleen verran myöhässä, jolloin tokavika este mentiin väärinpäin. Hyllylappuun oli näköjään aikakin laitettu ja ei olisi sillä tarvinnut hävetä tuloslistoissa.

Tänään Ojangossa jälleen kerran haasteita, muttei mitään mihin ei löytyisi työvälineitä. Ekalla Muotkan agiradalla koirapa ei malttanut pujotella vikaa keppiväliä (!!!!), vaikka ohjaus oli päällä, joten siitä koiralle selkeä "OHO" ja uudelleenaloitus. En rupea väleistä sitä survomaan kisoissa, kun en niin tee treeneissäkään. Muuten oikein kiva baana. Hyppärillä kävi sitten niin eeppinen radan unohtaminen, että voi nolous! Ja vielä helpossa paikkaa, kun vaikeasta keppikulmasta oli selvitty vallan upeasti. Onneksi ohjasin niin luontevasti hypyn väärinpäin, että koira ei tätä edes huomannut ja maalissa sain palkata nollan tehnyttä voittajaa :D Vikalla radalla tuomari oli sitten laittanut aikamoisen hasardin pussikulman ennen A:estettä ja en ottanut huomioon sitä, että se olikin kevyin pussi, joka tuolta löytyy. Niimpä koira  ampui sieltä ihan täysiä ja väärään suuntaan, kun itse olin ihan väärässä paikassa. Siitä siispä kielto, kun piti ottaa vauhtia vähän lenkin kautta, koska en halunnut tuollaisesti nollakulmasta koiraa A:lle survoa turvallisuussyistä. Muuten oikein sujuvaa ja ohjaaja voi ehkä vajota maan alle tyhmyyksissään.

Makseille pussin tilalle oli näköjään vaihdettu mutkaputki, joka olisin mielummin nähnyt medeilläkin. Ilmeisesti ei tuomari ottanut huomioon hasardia A:lle lähestymistä, kun ei voi meditkään mitään kovin hitaita ole. No, olisi sitä itsekin voinut ottaa tuon pussin huomioon, että se ei käytännössä hidasta yhtään mitään. Vähänkään tuulisella säällä ulkokisoissahan toi lepattaa putkena, joten kangas on suorastaan höyhenenkevyt. Toivottavasti A-esteellä ei käynyt vaaratilanteita meidän jälkeenkään startanneilla.

Siis ihan käsittämättömän huono tuuri meillä pikkumogien kanssa. Sillo kun ohjaaja viitsii keskittyä, koira tekee jotain todella odottamatonta. Kuitenkin joka radalla päästiin tekemään jotain haastavaa ja niissä onnistuttiin ihan nappiin. Sen lisäksi ohjausvalinnat tein nimenomaan siltä kantilta, etttä en valitse hitaampaa ja varmempaa, vaan mielummin nopeamman ohjauksen. Lopputuloksena oli nopeat ja sujuvat radat pienin kauneusvirhein.

Mutta täytyy sanoa, että enemmän olen itse fiiliksissä tälläisestä agilitystä, jossa koira lukee rataa ja tekee valintoja, kuin se kyselisi kokoajan mihin mennään. Ei tarvitse perässä vedellä tuota tai motivaatiosta huolehtia, kun otuksen itseluottamus on kyllä kondiksessa. Haaste tuleekin ohjaajan oikea-aikaisuudessa, kun oikea marginaali on hyvin kapea. Javalla on pitkä laukka, joten se lukitsee esteet edelliseltä laskeuduttua. Ja jos ohjaaja ei ole oikeassa paikassa oikeaan aikaan, se tekee itse ratkaisut. Kehittää aika paljon minun ohjausta ja radanlukua, kun ei voi enää pelastella yhtään millään, vaan vaihtoehto on vaan olla oikeassa paikassa :)

Jalbert <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)