14.3.2016

Se olis loma ny.

Koirat vetävät kuukauden verran lonkkaa aivan kaikesta harrastelusta. Sillä välin kaksijalkainen osasto käy ensin viikon työreissulla ulkomailla ja suuntaa siita suoraan Floridan auringon alle pariksi viikoksi. Sitä odotellessa siis :D








6.3.2016

Sheltinpullerot hakumetsällä

Lauantaina sheltinpullerot pääsi taas hakumetsään katsomaan jäikö alkuvuoden treenirykäyksestä mitään mieleen. Oltiin sen verran pienemmällä poppoolla, että minulta pääsi koko trio tositoimiin, sen lisäksi jalmini-Elmo Katjan kanssa ja asiantuntijana Jenni kapteeni Nemon ja mustavalkoisen wannabe-sheltin kanssa. Parissa tunnissa koko orkesteri ehti pariin otteeseen käydä maalimiehen etsinnässä, joka oli vallan mainiota!

Java on sen pari kertaa käynyt raunioilla, kerran aiemmin hakumetsällä ja nyt se oli ihan tassu lipassa samantien lähdössä maalimiehen hakuun. Ei tartte paljon hetsata puuhkaa, kun kaveri haukkuu ja vetää hihnassa, että täytyy mennä. Odoteltiin ilman näköyhteyttä Jennin piiloutumista ja sitten vaan koira irti ja hommiin. Nappasin videolle jälkimmäisen vedon:




Ihan huikee laji kyllä vahvistamaan koiran itsenäisyyttä ja itseluottamusta! Javakin unohtaa ihan samantien, että mamma mukana, kun on annettu "hae" käsky. Videolta näkyy hyvin milloin se saa hyvän ilmajäljen ja sieltähän se Jenni tosiaan kuopasta löytyi. Sen verran testattiin kanssa jäljestääkö se vai ottaako oikeesti ilmavainua, kun Jenni oli vielä tarkoituksella välttänyt keskilinjan käyttöä piiloon mennessä ja kiertänyt vasenta reunaa. Nenällähän tuo viipottaa :)

Olisi pitänyt ottaa Ionakin touhuista videota, kun toinen oli niin intona töissä. Tehtiin alkuun pari lyhyttä näkölähtöä ja lopuksi sillekin vielä ilman näköyhteyttä haku. Soli vallan mainio, kun lähti luonnollisesti ihan täysiä, sitten tuli räyräyräy juostessa, ko näkynykkää missään maalimiestä, räyräy toiselle puolelle keskilinjaa ja sit se kaivoi työkalupakista nenän! Ja sieltä se maalimies löytyikin lihapullapurkin kanssa puun takaa ja kyllä vaan oli nohevaa flikkaa takaisintullessa. Lopuksi frouva Managerikin pääsi oikeisiin töihin ja voi hyvänen aika, kun osaa pieni sheltti olla tohkeissaan. Hienosti ensikertalainenkin pääsi tekemään vikaksi ihan oikean haun, joka nipimaiseen tapaan oli hyvin täynnä tapahtumaa ja touhua, mutta hetkeksikään ei mustikki luovuttanut. Olihan tosi kyseessä, kun lihapullat piiloutuneet metsään!

Nämä muut lajit on kyllä aivan mahtavaa balanssia tuolle niin hektiselle aksatouhulle. Koira pääsee olemaan koira ja työskentelemään täysin itsenäisesti, jolloin kaksijalkaisesta tulee ihan vaan matkustaja. Aikaahan se toki ottaa, mutta voiskai sitä huonomminkin aikaansa käyttää, kun kavereiden kanssa metsässä hengaillessa. Toivottavasti lumet sulaisi pian ja päästäisiin taas raunioille jatkamaan touhuja! Kiitos pätevälle treeniseuralle :)

1.3.2016

Maailmanmestarin opissa - Martina Klimešová

Tämän kauden fidarin osalta vitosleiri on paketoitu ja aivan mahtavissa fiiliksissä. On se kyllä vaan niin jäätävän tehokasta viettää noita intensiiviviikonloppuja lajin ympärillä, kun yksittäisten treenien sijasta se on kokonaisuus, jossa opitaan tekemällä, katsomalla ja juttelemalla. Ja luonnollisesti huippukoutsien silmien alla.

Koko kauden eniten odotettu kouluttaja oli luonnollisesti mediohjaajalle Martina Klimešová ja Martinan treeniin päästiinkin heti lauantai-illan ratoksi. Sen verran myöhään tosin, että meinasi ilta kääntyä jo yöksi, kun Martinan aikataulut vähän repsotti tai niitä ei oikeastaan edes ollut. Niimpä meidän ryhmä pääsi tosi toimiin noin pari tuntia aikataulusta myöhässä, klo 22 lauantai-iltana. Silloin sitä on aikalailla parhaimmillaan, luonnollisesti - tosin tämä paljon parempi minulle, kuin esim. klo 7.

Mm-voittaja 2014

Martinan oma systeemi on ihan täysin päinvastainen siitä, mitä me noin niinkuin yleisesti ollaan täällä totuttu tekemään, joten aikalailla kaikki tungettiin sinne kuuluisalle epämukavuusalueelle näissä treeneissä. Koiratkin oli välillä aikamoisen kysymysmerkkejä, että mitäääääääää, ohjeitaaaaaaa! Mutta tärkein oppi ehkä tästä kaikesta on, että löydä ne omat vahvuudet ja pelaa niillä. Sillä mitä ne on, ei ole merkitystä, jos ne toimii just teillä koirakkona.

Martinan peruspilarit
  • Katkeamaton kontakti. Ei siis mitään vastakääntöjä tms. vaan kokoajan pitää olla koiraan yhteys.
  • Vahva esteosaaminen koiralla
  • Jojo -periaate: energian siirto koiran ja ohjaajan välillä. Lukitaan jojona esteelle ja energia palautuu esteenjälkeen, kun koira tulee lähemmäks ohjaajaa: hypylle ei mennä kääntämään tiukasti.
  • Käännöskäskyt. Martinalla on yhdeksän (9!!!) erilaista käännöskäskyä erilaisille suoritukselle, jotka vahvistavat koiran suoritusta muiden ohjeistuksien lisäksi.
  • Martinan mallissa koiran on helpompi olla täydellinen ja oikea-aikainen agilityssä kuin ohjaajalla. 
  • Kaikessa on kyse ajasta ja koiran laukoista. Sinäänsä ei ole väliä hyppääkö koira supertiukasti vai vähän flaikkaamalla, kunhan se on koiralle optimaalinen tyyli. Ja ohjaajan tehtävä on minimoida turhat laukat esteiden välissä, jotta koira tietää 2-3 estettä eteenpäin (tässä siis tulee noi ohjauskäsky ja ohjauskombot)
  • Puomille on pysärit ja juoksukontaktit (taaksepäin menoissa pysäyttää)
  • Kädet tekee suurimman osan ohjauksesta (!). Esim. pelkästä vastakädestä koira tietää tulla esteen sisäpuolelta.
Minulle tuli ainakin uutena infona, että Kiki on hyvin pehmeä koira, joka on varsinainen mielensäpahoittaja ja saattaa hupi loppua vaikka äkilliseen käsien läpsäytykseen. Niimpä Martina yrittää olla koiralle mahdollisimman reilu ja huolehtia siitä, että koiralla on riittävästi infoa tulevista esteistä, jotta koiruus voi itsevarmasti suoritttaa tehtävät.

Treeni tehtiin kahdessa osassa 1-15 & 14-30. Se mikä tuli vähän yllärinä oli koulutuksen tavoite: kaikki treenaa nimenomaan Martinan tyyliä, eikä ehkä mietitä mitkä osat olisi sopivia omaan settiin. Oli vähän vaikea saada koira ymmärtämään pelkkiä käsiä, kun aiemmin sen perusohjaus on rakennettu nimenomaan jalkoihin, liikkuvaan ohjaajaan ja rytmiin. Mutta toki me parhaamme yritettiin, ei se ihan yhtä ylvästä ollut kuin itse maailmanmestarin meno ylemmällä pätkällä :D

Vapaa tulkita radasta 


Mulle oli tosi vaikeeta olla liikkumatta ja kun kaikki ajatus piti laittaa omien askelien säästöön, sitä oli vähän skillsien äärirajoilla sitten muun kanssa. Koitin muistaa vatkata käsiä ja miettiä omia etäisyyksiä plus säilyttää kokoajan kontaktia koiraan. Harmillisesti kakkospäitkää ei ole videolla, jossa oltiin enemmän sitten omalla tontilla, kun sai liikkua ja sen yhteydessä oli helpompi sitten suorittaa näitä samoja periaatteita. 17-18 väliin sipastiin sokkari ja vastakädellä koira ohjattiin 18 sisäpuolelle ja siitä sulavasti valssi keinun suuntaan. Liikkeelle täbää, koira haltuun pituudelta vastakädellä ja painonsiirrolla lähetys hypylle 22 vippaustyylisesti. 24-25 väliin ehti sitten sokkarin ja pyöräytyksellä lähetys 26:lle. Loppupätkässä kontaktilta haltuun oikeella kädellä, siitä vaan heitto 28 ja loppusuora. 

Mielenkiintoista matskua siis! Ja ennenkaikkea se, että asiat voi tehdä niin monella tapaa. Kyse on vaan vähän siitä mikä sopii kenellekin ohjaajana ja koiralle. Minusta esim. tuo vastakäden merkkauksen opettaminen on ihan kutkuttava asia, jota luultavasti pohdiskelenkin tässä tulevaisuudessa. Sen lisäksi Martina palkkaa lähestulkoon aina treeneissä keinun etupalkalle vahvistaakseen eteenpäin fokusta myö sniissä kisatilanteissa, joissa lähdetäänkin taaksepäin. Niinjoo, ja palkka aina maahan. Siitä hän oli tosi tarkka ja halusikin toimia palkkaajana. Plus parempi esteosaaminen työn alle!